lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kohti yötä käyvän kaupungin ääniä
Samaan aikaan tuttuja ja vieraita 
Kauanko olen ollut täällä?

Mietin kuinka joskus kaikki oli helppoa 
Kuinka tanssahtelin ja nauroin auringonlaskussa
sydän keveänä, huolettomana
Kuinka tunsin olevani elossa, yhtä hymyä 
Kauanko siitä on?

Aika on muuttanut merkitystään
Mutta kaupunki on ennallaan, samat äänet ovat seuranani
Kun yritän saada kehoni rauhoittumaan, 
jotta voisin tuntea olevani elossa
olla yhtä hymyä 
Olen eksyksissä, vieraassa kaupungissa 
omassa kehossa

Kauanko siitä on
kun kerroin rakkailleni kuinka tärkeitä he ovat
He, jotka saavat minut hymyilemään 
kohti yötä käyvän kaupungin äänien peittyessä 
toisenlaisen elämän hengenvetoihin

Toivon, ettei hän koskaan unohda 
kuinka kiitollinen olen, onnellinen 
Kuinka me kuunneltiin toisiamme 
kohti yötä käyvän kaupungin äänien hiljentyessä
Kauanko meillä on aikaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!