perjantai 7. lokakuuta 2016


Ääriviivani ovat utuiset
ja sisimpäni on osa vellovaa
ääretöntä merta
Unohdan nimeni, päivämäärän
katse seuraa jäljessä, hapuillen
En muista miksi tulin tänne,
minne olen menossa
Olen vain olemassa,
hapuillen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!