perjantai 27. maaliskuuta 2015

 
viereisestä huoneesta aamu
heijastuu valokeilana lattiaan, kierrän sen
katseellani ja kiedon käsivarteni ympärillesi,
suljen silmäni ja hengitän ihoasi vasten
 
haen turvaa ja tartun kiinni kuin
varmistaakseni ettet lähde siitä, etten lähde siitä,
ettei elämä päästäisi irti nyt 
kun aurinko on noussut ja lämmittää 
vain mennäkseen uudelleen pilveen
 
   


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!