perjantai 6. joulukuuta 2013

#6

Päässäni risteili keskeneräisten kysymysten loputon tulva,
mutta olin hiljaa, tarkkailin sinua kuin vierasta.
Silmistäsi kuultava paniikki oli häiritsevässä ristiriidassa rauhallisen olemuksesi kanssa.

"Oletko kunnossa?", kysyit kohottaen katseesi minuun.
Hämmennyin pahanpäiväisesti, minun olisi pitänyt kysyä tuota sinulta.
Hämmästykseni mahtoi näkyä naamaltani, sillä toistit kysymyksesi:
"Oletko kunnossa? Äläkä yritä väittää, että kaikki olisi ok."

Ja kun ymmärsin, mitä tarkoitit, asunto ympärilläni lakkasi olemasta rauhallinen.

psst. tämä on kahdessadas (200.) tässä blogissa julkaistu teksti. Hyvää itsenäisyyspäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!