sunnuntai 15. joulukuuta 2013

#15

Ilta taittui kohti yötä, kerrostalo ympärillämme hiljeni. En ollut edes tajunnut ajatella asiaa, ennen kuin Sam kysyi vaivautuneesti: "Tuota.. Tämä on varmasti aivan hullu pyyntö, tämä koko tilanne on niin omituinen, mutta voisinko jäädä yöksi? Minulla ei ole kyytiä himaan enkä tunne täältä juuri ketään muuta kuin sinut, jos nyt edes voin sanoa tuntevani sinut." 

Sam näytti niin eksyneeltä, että minua alkoi väkisin naurattaa. Koko tilanne oli niin käsittämätön, etten osannut sanoa mitään, mutta selittämätön naurukohtaus ei ottanut loppuakseen. Sam katsoi minua kuin hullua, eikä se ainakaan helpottanut asiaa. 
 
"Anteeksi," sain soperrettua nauramisen lomassa. "Ei minun ollut tarkoitus nauraa, tämä koko tilanne vain on niin käsittämätön. Kyllä sinä voit täällä yötä olla."
Yritin pitää naamani peruslukemilla puhuessani, mutta se onnistui heikosti. Sam näytti toipuvan nauruni aiheuttamasta hämmennyksestä, sillä hän hymyili ja kiitti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!