tiistai 10. joulukuuta 2013

#10

Sam kohottautui vierestäni ja veti jälleen henkeä.
Vaikutti siltä, ettei hän itsekään tiennyt mistä aloittaisi,
kuin sanat ja tavut kieltäytyisivät järjestäytymästä lauseiksi.
 
"Minä.. Näin unta.
Minun oli pakko etsiä sinut käsiini. Ennen kuin tapahtuisi jotain peruuttamatonta."
Sam tarkkaili minua, pelko silmissä ei ollut sammunut vieläkään ja mietin,
pelkäsikö Sam minua.
 
"Näit unta..?", vastasin ja kysymys jäi soimaan ilmaan,
täyttäen hiljentyneen musiikin jättämän tyhjiön.
 
"Niin. Sinä.. Sinä et saa tehdä sitä."
Pelko näkyin jo Samin kasvoiltakin.
Katsoin miestä suoraan silmiin ja ymmärsin, mistä hän puhui.
Yksityiskohdat muodostivat kokonaisuuden, joka ei ollut realistinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!