keskiviikko 6. maaliskuuta 2013


En tiedä vangitsevampaa, kuin lamaava pelko;
  
hiljaiset minuutit puhelimen toisessa päässä ja
kallon läpi kaikuvat tuuttaukset, jotka jäävät vaille vastausta,
häken kysymykset ja minun epävarmat vastaukset,
tuskallinen, repivä epätietoisuus,
mitä jos
 


2 kommenttia:

  1. Kiitos paljon. <3 en minä kuitenkaan kirjoittamista lopeta. Mustelmia puuterin alla-blogini jatkuu yhä. :)

    VastaaPoista

Älä epäröi - kirjoita!