lauantai 27. lokakuuta 2012

Se suloinen kupla, rinnakkaistodellisuus,

mikä muodostuu kahden kuulokkeen,
kahden linja-auton penkin selkänojan,
vieressä istuvan matkustajan ja ikkunan välimaastoon.

Siinä olen ja keskityn olemaan,
ikkunan takana maisema muuttuu 
valkoisemmaksi, valkoisemmaksi, valkoisemmaksi
Ensilumi on niellyt syksyn, pimeyden,
mutta ei minua, syksyä, pimeyttä,
sillä siellähän minä olen, vähän kauniimpana.

Siinä olet ja keskityt olemaan,
ikkunan takana maisema muuttuu
tutummaksi, vieraammaksi, pimeämmäksi
Ensilumi on niellyt syksyn, pimeyden,
mutta ei sinua, kesää, valoa,
sillä siellähän sinä olet, vähän lähempänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!