sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Pakoon ei pääse

Kuuntelen Egotripin Matkustajaa
sitä jokaiselle tullua biisiä, jonka sanat osaa kutakuinkin ulkoa

Istun kynä kädessä, lyriikat edessäni,
ja mietin kerrankin tosissani,
mistä Matkustajassa oikeastaan lauletaan,
sillä pitäisi kirjoittaa aiheesta tekstitaitovastaus.

Aina matkalla jonnekin
Minne ikinä päätyykin
On puolitiessä jostain
Tietää sen varsin hyvin itsekin

On olemassa asioita
Niin kipeitä ja vaikeita
Ettei niistä puhumalla selviä
 
Asemalta kaikuivat kuulutukset
Kutsuna jota pakoon ei pääse

Nouset kyytiin kerran
Oot kyydissä aina
Aina
Aina
Aina
 
Tiesittekö, että Matkustaja julkaistiin helmikuussa 2004
ja Konginkankaan bussiturma sattui maaliskuussa 2004
"Oot kyydissä aina"

Niinhän se on, että elämässään on jatkuvasti matkalla jonnekin,
matkan varrella on keskeneräisiä, selvittämättömiä asioita,
epäselviä lähtökohtia ja määränpäitä, jotka ovat tulevaisuuden hämärän peitossa.
 
Useinmiten ongelmat tiedostetaan, mutta on myös asioita,
joita ei yksinkertaisesti puhumalla voi selvittää.
Jotain niin kipeää, ettei sitä voi käsitellä,
jotain peruuttamatonta, mille ei ole enää mitään tehtävissä.
 
Meille ja läheisillemme tapahtuu asioita, joihin emme voi vaikuttaa.
Toisinaan ollaan yhtä hymyä ja toisinaan otetaan vastaan iskuja, jotka kaatavat maahan,
eikä kumpaakaan voi paeta, on vain noustava ylös ja jatkettava loppuun saakka.
 
Ja fakta on, ettei elämästään pääse eroon, vaikka kuinka haluaisi.
Sitä voi muuttaa, jos oikein yrittää ja sen kulkuun voi jossain määrin vaikuttaa,
mutta sen kyydissä olet aina, syntymästä hautaan saakka. 
 "Aina."
 
 
Miettikääpä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!