sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Sadevesi raiskaa ikkunan,
maisema näyttää niin hyyvätän kylmältä,
että ajatuskin saa käpertymään peiton sisään villasukat jalassa.

Roikun unen ja valveen rajalla,
suloisen unisessa välitilassa,
joka saa kuvitellun ja konkreettisen vaihtamaan paikkaa.

Hetken aikaa olet siinä, 
kunnes havahdun hereille ja jäljellä on vain ikävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!