maanantai 30. huhtikuuta 2012

En koskaan unohda

Puiden lomasta
 haudalle paistaa aurinko
On hiljaista, 
sillä siihen aikaan illasta kylällä ei liiku ketään

Polvistun, 
nostelen pois havut ja kuivaneet kanervat
Pois roskat ja kuivuneet lehdet, 
talven jäljet

Minulla on mukana viisi sinikeltaista orvokkia
Istutan ne haudallasi, hiljaa ja huolellisesti
Niin kuin sinäkin olisit tehnyt
Sait jokaisen kukan kukkimaan,
taimet kasvamaan ja tuottamaan satoa
Orvokkeja rakastit eniten

Tänä kesänä siitä tulee kahdeksan vuotta
Kun mummini nukkui pois

"Ikävä ei koskaan katoa,
se vain muuttaa muotoaan"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä epäröi - kirjoita!